Motivaatio ei yksin riitä varmistamaan tehokasta toimeenpanoa ja tavoitteen saavuttamista. Nimittäin, vaikka innostus ja halu olisivat vahvoja, mitään konkreettista tavoitteen saavuttamiseksi ei välttämättä sitten tapahdukaan. Tätä mielentilaa kutsun passiiviseksi motivaatioksi. Passiiviselta motivaatiolta puuttuvat työskentelyn aloittamiseen ja loppuun saattamiseen tarvittavat lähtökohdat ja sen taustalla on neljä tekijää:
1) Tavoitteeseen sitoutumattomuus: Työn alla oleva tavoite on tekijästä innostava ja mielenkiintoinen, mutta ei henkilökohtaisesti niin merkityksellinen, että hän sitoutuisi siihen ja priorisoisi tavoitteen ja sen saavuttamiseksi tarvittavat tehtävät muiden tavoitteidensa edelle. Tavoitteen henkilökohtainen merkityksellisyys on tärkein tavoitteeseen sitouttava tekijä. Suuri osa niin sanotuista motivaation ylläpidon ongelmista juontaakin juurensa siihen, että tavoitetta, jonka eteen olla työskentelemässä, ei koeta henkilökohtaisesti riittävän tärkeänä. Tällöin pienimmätkin vastoinkäymiset uhkaavat sitoutumista ja latistavat työvirettä, jolloin itselle tärkeämmät ja innostavammat tavoitteet nousevat myös tärkeysjärjestyksessä korkeammalle. Työskentelyn alku alkuperäisen tavoitteen saavuttamiseksi viivästyy tai homma voi jäädä kokonaan aloittamatta.
Tavoitteen henkilökohtainen merkityksellisyys on tärkein tavoitteeseen sitouttava tekijä.
2) Itseluottamuksen puute: Ihmisen itseluottamus – ennen kaikkea usko omiin kykyihin saavuttaa tavoite – on sen verran heikko, että epäonnistumisen pelossa hän ei saa edes aloitettua työskentelyä päämääränsä eteen. Tai hän kokee, ettei voi vaikuttaa omaan työsuoritukseensa tai sen lopputulokseen, jolloin hän on valmis luovuttamaan ensimmäisten vastoinkäymisten nostaessa päätään.
3) Vahva sisäinen motivaatio ja perfektionismi: Ihminen on vahvasti oppimissuuntautunut ja sisäisesti motivoitunut, jolloin työskentelyä ohjaa tavoitteen saavuttamisen sijaan työssä oppimisen ja kehittymisen halu sekä mahdollisesti jonkin asteinen perfektionismi. Tällöin ongelmaksi muodostuu se, että hän ei pyri johdonmukaisesti saavuttamaan organisaation kannalta tärkeitä tavoitteitaan vaan keskittyy voimakkaammin työssä kehittymiseen ja virheettömään suoritukseen.
Kolme edellä mainittua tekijää muodostavat suurimman syyn sille, miksi motivaatio ei muutu tulokselliseksi tekemiseksi. Halua ja innostusta kyllä löytyy, mutta edellytykset työhön ryhtymiselle ja työvireen ylläpidolle puuttuvat. Neljäs tekijä liittyykin suoraan toimeenpanon taitoon eli volitioon.
4) Puutteet volitiossa. Kun tavoitteen merkityksellisyyden kokeminen ja itseluottamus ovat kunnossa neljäs tekijä, jonka vuoksi motivoituneen henkilöstön toimeenpano voi ontua, on volition eli toimeenpanon taidon puutteet. Tämä usein tulkitaan virheellisesti motivaation ylläpidon ongelmaksi. Parhaimmillaan työskentely onkin innostunutta ja motivoitunutta; mutta työvirettä on tuiki tärkeää opetella pitämään yllä myös silloin, kun motivaatio on heikko eikä työskentelyä kohtaan löydy suurta intohimoa.
Toimeenpanon taidon eli volition puute tulkitaan usein virheellisesti motivaation ylläpidon ongelmaksi.
Jos tunnistat passiivista motivaatiota omassa organisaatiossasi varmista, että edellä mainitut tekijät on otettu huomioon ja laitettu kuntoon. Ja kas, passiivinen motivaatio muuttuukin aktiiviseksi ja tulokselliseksi toimeenpanoksi.
