Mikä volitio?

Mikä volitio?

Uskon, että me kaikki tunnistamme tavalla tai toisella seuraavanlaisen tilanteen: Onnistuneen kick-offin, sparrauskeskustelun tai muun motivoivan tilanteen jälkeen lähdemme itse, tai ohjaamme johdettavamme, innostunein mielin työskentelemään kohti asetettuja tavoitteita. Ajan kuluessa ihmettelemme, mihin motivaatio on vähitellen hävinnyt tai miksi suunnitellut tehtävät eivät etene aikataulussa – tai eivät ehkä toteudu lainkaan. Ja äänekkäästi peräänkuulutamme työkaluja motivaation ylläpitämiseksi.

Motivaatio ei yksin riitä tulosten saavuttamiseen, lisäksi tarvitaan volitiota eli toimeenpanon taitoa.

Mutta tiesitkö, että pelkkä motivaatio ei yksin riitä tavoitteen ja tulosten saavuttamiseen, tai että hyvin suunniteltu ei ole edes puoliksi tehty? Siksi monet vahvastikaan motivoituneet ihmiset eivät välttämättä saavuta tavoitteitaan. Motivaatio on innostuksen ja vahvojen aikomusten tila. Mutta motivaatio ei pysy yllä, eivätkä suunnitelmat toteudu vahvallakaan tahdolla, vaan tavoitteiden toteuttamiseksi ja tulosten saavuttamiseksi tarvitaan toimeenpanon taitoa eli volitiota. Olkoon kyseessä strategian implementointi tai etätyön tekeminen, digitalisaation kaltainen transformaatio tai paikallinen toimialakohtainen muutos, nämä kaikki edellyttävät onnistuakseen volitiota sekä sen systemaattista kehittämistä ja johtamista – kaikilla organisaatiotasoilla.

Koska toimeenpano on taito, sitä voidaan arvioida, kehittää ja johtaa

Volitio on merkittävin ihmisen tavoitteen saavuttamista ohjaava tekijä. Se on taito tietoisesti ja johdonmukaisesti säädellä ja hyödyntää omaa henkistä pääomaa sekä ympäristötekijöitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Taitona se on siirrettävissä tilanteesta toiseen, ja siksi se mahdollistaa meille jatkuvassa muutoksessa menestymisen. Volitio ei ole synnynnäistä, vaikkakin joillain ihmisillä on siihen enemmän luontaisia taipumuksia kuin toisilla. Ja koska kyse on taidosta, sitä voidaan arvioida, kehittää ja johtaa. Käytännössä volitio ilmenee työvireen (jossa motivaatio on vain yksi osatekijä) ylläpitona ja sen suuntaamisena tavoitteen saavuttamisen kannalta oikeisiin asioihin.

Volition kehittäminen edellyttää toisenlaista johtamista kuin motivointi ja innostaminen, sillä perinteiset motivointiin tarkoitetut toimenpiteet eivät synnytä tai ylläpidä tavoitteen saavuttamiseen johtavaa työskentelyä. Tehokas volitio edellyttää kokonaisvaltaista tavoitteen hallintaa sekä itseluottamusta – perustaa, jonka usein kuvitellaan organisaatioissa olevan kohdillaan, mutta jossa kokemuksen ja tutkimustulosten mukaan on paljolti kehitettävää. Tukevalle perustalle voidaan lähteä tuloksellisesti kehittämään työvirettä ylläpitäviä ja työskentelyä suuntaavia toimeenpanoprosesseja.

Volition kehittyminen näkyy sekä henkilöstötuottavuudessa että henkilöstön työhyvinvoinnissa

Volition ja toimeenpanokyvykkyyden kehittyminen näkyy sekä henkilöstötuottavuudessa että henkilöstön työhyvinvoinnissa: Henkilöstön vastuunkanto ja itseohjautuvuus lisääntyvät. Työskentely tehostuu ja tavoitteiden saavuttaminen nopeutuu, kun oikeisiin asioihin ryhdytään ripeästi ja tehtävät suoritetaan loppuun. Olennaiseen keskittymällä ja tarkoituksenmukaisesti priorisoimalla työtaakka helpottuu ja hallinnan tunne kasvaa.

Olisiko nyt hyvä aika siirtyä motivaatiokeskustelusta volitiokeskusteluun ja hyvistä aikomuksista konkreettiseen toimeenpanoon ja tavoitteiden saavuttamiseen?

Kirjoittajan ja teeman taustaksi: Toimeenpano ja aikaansaaminen ovat aina kiinnostaneet minua. Itse asiassa, minua oli askarruttanut jo pitkään, miksi monet vahvastikaan motivoituneet ihmiset eivät välttämättä saavuttaneet tavoitteitaan – kunnes väitöskirjassani (2008) volitio eli toimeenpanon taito nousi ongelman keskeiseksi ratkaisuksi. Väitöstä seuraavina vuosina mallinsin tutkimustulokset yritysyhteistyössä osaksi päivittäistyöskentelyä, ja siitä asti olen auttanut organisaatioita toimeenpanon arvioinnissa, kehittämisessä ja johtamisessa.

About the Author